Hyvää juhannusta!

Hyvää juhannusta kaikille. Tänä vuonna annoin äidilleni äitienpäiväksi leikkokukkien sijaan kukkataulun. Tauluun on käytetty turkoosin värisiä pajulastuja ja harmaantuneita oksia. Kehyksiksi valitsin n. 2 senttiä paksun ja lasin sisältävän valkoisen kehyksen.

Tuskaketjua

Sain pyynnön tehdä miehelle sopivan kaulaketjun hopeasta. Selasin eri ketjuvaihtoehtoja netistä ja luin että käärmeketju/tuska olisi miehille sopivan jämäkkä näköinen. Luin kyllä, että tuskan aloittaminen on hankalaa, mutta yllytyshulluna päätin kokeilla sitä. Aluksi kokeilin sitä kuparilangasta ja netin ohjeiden perusteella hoksasin todella nopeasti idean miten sitä tehdään. Eli minulle tämä ketju ei tuottanut tuskaa. Sen jälkeen näytin malliketjua tilaajalle ja hän hyväksyi mallin. Hopealanka, jota käytin, on 1 mm paksuista ja veivinä käytin kokoa 5.

Ketju päältäpäin kuvattuna.





Ketju sivusta päin kuvattuna.

 




Lukoksi valitsin ison n. 2 cm pitkän ja litteän hopeasta tehdyn lukon.






Kuva valmiista ketjusta, jonka pituus on noin 48-49 senttiä.

Hiiri ovistoppari

Pitkään olen pohtinut minkälaisen ovistopparin oikein ostaisin yhteen oveen, kun se ei tahdo pysyä auki. Sitten hoksasin, että miksi en tee itse sellaista. Varastossani oli huopuvaa harmaata villalankaa joulutontusta, joten ajattelin käyttää sen ovistoppariin. Tonttu oli tehty neuloen ja se kutistuikin pesukoneessa noin 30 prosenttia. Kuitenkaan ovistopparia en halunnut neuloa, koska arvasin ovistopparin olevan hankalampi kuin joulutonttu. Niinpä päädyin virkkaamiseen ja ihan perus ketjusilmukoihin.

Hiiren teon aloitin pohjasta, jonka jälkeen jatkoin putkimaista vartalo-osaa. Kun vartalo oli mielestäni sopivan korkuinen (yritin ottaa huomioon lankan kutistumisen pesukoneessa), niin tein kavennuksia kaulaa varten. Kavennusten jälkeen tein taas levennystä ja pään hiirelle. Hiiren korvat tein erikseen ja kiinnitin ne ennen huovutusta. Hiiren päälaen jätin auki ja tein siihen sopivan kokoisen kannen.

Hiiren nenä puolestaan on virkattu erikseen, kuten myös häntä. Kun hiiri oli valmis pistin sen pyörimään 60 asteiseen koneeseen pyyhkeiden kera. Mutta tällä kertaa jostakin syystä hiiri ei kutistunut juurikaan. En mitannut sen kokoa ennen huovutusta, mutta olisiko virkkaus tekniikkana tehnyt sen, että se ei huopunut? Olisin halunnut tuosta tasaisemman näköisen, mutta en viitsinyt huovuttaa sitä uudestaan. Huovutuksen jälkeen kiinnitin nenän ja täytin hiireen. Täyttämiseen käytin hiekkaa (pussin sisällä) ja vaahtomuovia.  Silmien ja nenän virkaa toimittaa mustat napit. Ja tämän näköinen hiiri valvoo tulevaisuudessa tämän oven edustalla:
 

Rannekoruja

Neulottu rannekoru gun metal helmistä, siemenhelmistä ja ametistisydämmestä.

 

Tähti fireline siimaan tehtynä. Helminä käytin isoja siemenhelmiä ja fasettihelmiä. Rannekkeessa käytin memory wireä, johon pujottelin putkihelmiä.

Avainnauhoja

Tein vaihteeksi erivärisiä avainnauhoja lasi- ja metallihelmistä paikallisiin myyjäisiin. Kaikki kuvat aukeavat isommiksi klikkaamalla.

Alla topaasin ja meripihkan väriset avainnauhat:

Valkoinen ja mattavalkoinen avainnauhat:

Mustia avainnauhat:

Violetin ja savun väriset avainnauhat:

Sinisen sävyisiä:

Kaikki avainnauhat ovat myytävänä (myös postitus onnistuu). Jos kiinnostuit jostakin mallista, ota yhteyttä satudesign @ hotmail.com (poista välit) tai mikäli mielessäsi on jokin muu sävy-yhdistelmä.

Kaksirivinen kaulakoru sodaliittikivistä

Kuten olen tainut aikaisemminkin kirjoittaa, niin sininen väri on ollut suosikki värini jo pienestä tytöstä alkaen. Värisävy vain on vaihtunut näin aikuisiässä tumman siniseen. Kun näin näitä sodaliittisiruja ja -kiviä, niin totesin että näitä on pakko saada.

Jonkin aikaa pohdittuani mitä noista tekisin, päädyin kaksiriviseen kaulakoruun. Toinen rivi kaulakorusta muodostuu noista gun metal värisistä metalliputkista ja toinen rivi sodaliittisiruista, -kivistä ja siemenhelmistä. Riipukseksi koruun laitoin ison sodaliittipisaran. 

Hopeaketjuja

Osallistuin viikonloppuna paikkakuntani kansalaisopiston aloittelijoille tarkoitetulle hopeakorukurssille. Aluksi kurssin vetäjä kertoi yleistä käytettävästä hopeasta (925 hopea, kovuuksista jne.) ja tarvikkeista (veiveistä, sahasta jne.). Hän esitteli tekemiään hopeakoruketjuja (ranne- ja kaulakoruja) sekä sormuksia.  

Sen jälkeen tulikin se hankalin kysymys; Mitä haluatte tehdä? Vaihtoehtoja oli kymmenittäin... Jonkin aikaa tutkittuamme eri ketjuja, jokainen kurssilainen löysi mieleisensä mallin. Itse valitsin rannekorun ja siihen kuningasketjun tekniikaksi.

Tämän jälkeen saimme ostaa vetäjältä tarvittavan määrän hopealankaa, tiedot veivin koosta ja hän neuvoi miten hopealanka veivataan spiraaliksi (jousen/vieterin muotoon). Tämän jälkeen alkoikin ankara sahaaminen. Alla olevassa kuvassa on pätkä sahaamatonta spiraalia sekä valmiita renkaita muovirasiassa.

Kun renkaita on sahattu valmiiksi jonkin verran, aloitimme itse ketjun kasaamisen. Jälleen vetäjä neuvoi miten valittua ketjua tehdään. Kävin itse katsomassa parin muunkin ketjun tekotapaa, joten tuli opittua muitakin tekniikoita. Lauantaipäivän sitten sahasin, kasasin, sahasin ja kasasin, kunnes kurssipäivä tuli täyteen. Ketju jäi kesken. Joten kotimatkalla menin tiimarin kautta ja kävin hakemassa parit pihdit, jotta sain tehtyä ketjun loppuun kotona. Alla kuva ketjusta. Ketjun kolmeen leveään osaan on tarkoitus kiinittää helmiä, mutta vasta rummutuksen jälkeen.

 

Sunnuntai aamuna kiinnitin ketjuun vielä lukon ja työ pistettiin rumpuun pyörimään noin tunniksi. Lopuksi kiinnitin työhöni 3 Swarovskin bicone kristallia. Alla lähikuva kristalleista sekä kuva valmiistä työstä.

Toiseksi työksi valitsin kaulakorun tynnyritekniikalla, mutta työ jäi kesken. Alla pätkä tynnyriketjua. Kaulakoruuni tulee kolmea eri paksuutta olevaa ketjua. Renkaiden sahaus jäi kesken, joten seuraavaksi pitää ostaa saha ja siihen sopivia teriä. Onneksi ehdin sahata renkaita valmiiksikin, joten kunhan niska/selkäjumi helpottaa, jatkan kaulakorun tekoa (en jatka sitä tänään, vaikka kuinka haluaisin.... :)