Hopeaketjuja

Osallistuin viikonloppuna paikkakuntani kansalaisopiston aloittelijoille tarkoitetulle hopeakorukurssille. Aluksi kurssin vetäjä kertoi yleistä käytettävästä hopeasta (925 hopea, kovuuksista jne.) ja tarvikkeista (veiveistä, sahasta jne.). Hän esitteli tekemiään hopeakoruketjuja (ranne- ja kaulakoruja) sekä sormuksia.  

Sen jälkeen tulikin se hankalin kysymys; Mitä haluatte tehdä? Vaihtoehtoja oli kymmenittäin... Jonkin aikaa tutkittuamme eri ketjuja, jokainen kurssilainen löysi mieleisensä mallin. Itse valitsin rannekorun ja siihen kuningasketjun tekniikaksi.

Tämän jälkeen saimme ostaa vetäjältä tarvittavan määrän hopealankaa, tiedot veivin koosta ja hän neuvoi miten hopealanka veivataan spiraaliksi (jousen/vieterin muotoon). Tämän jälkeen alkoikin ankara sahaaminen. Alla olevassa kuvassa on pätkä sahaamatonta spiraalia sekä valmiita renkaita muovirasiassa.

Kun renkaita on sahattu valmiiksi jonkin verran, aloitimme itse ketjun kasaamisen. Jälleen vetäjä neuvoi miten valittua ketjua tehdään. Kävin itse katsomassa parin muunkin ketjun tekotapaa, joten tuli opittua muitakin tekniikoita. Lauantaipäivän sitten sahasin, kasasin, sahasin ja kasasin, kunnes kurssipäivä tuli täyteen. Ketju jäi kesken. Joten kotimatkalla menin tiimarin kautta ja kävin hakemassa parit pihdit, jotta sain tehtyä ketjun loppuun kotona. Alla kuva ketjusta. Ketjun kolmeen leveään osaan on tarkoitus kiinittää helmiä, mutta vasta rummutuksen jälkeen.

 

Sunnuntai aamuna kiinnitin ketjuun vielä lukon ja työ pistettiin rumpuun pyörimään noin tunniksi. Lopuksi kiinnitin työhöni 3 Swarovskin bicone kristallia. Alla lähikuva kristalleista sekä kuva valmiistä työstä.

Toiseksi työksi valitsin kaulakorun tynnyritekniikalla, mutta työ jäi kesken. Alla pätkä tynnyriketjua. Kaulakoruuni tulee kolmea eri paksuutta olevaa ketjua. Renkaiden sahaus jäi kesken, joten seuraavaksi pitää ostaa saha ja siihen sopivia teriä. Onneksi ehdin sahata renkaita valmiiksikin, joten kunhan niska/selkäjumi helpottaa, jatkan kaulakorun tekoa (en jatka sitä tänään, vaikka kuinka haluaisin.... :)

Valokransseja

Ensimmäisen valokranssin näin jonkin kaupan ikkunassa muutama vuosi sitten ja heti oli pakko kokeilla niiden tekoa. Paperinarua minulla löytyikin, koska olen tehnyt paperikukkia.

Valokranssin tekoon tarvitset metallirenkaan runkoksi, paperinarua ja isot puikot. Puikkojen koko taisi minulla olla 12. Paperinarusta neulotaan aina oikealla renkaaseen sopiva suorakaide ja lopuksi rengas, neulos ja valot yhdistetään kranssin muotoon.

Ensimmäiset valokranssit tein joulukorteiksi äidilleni ja siskolleni 2-3 vuotta sitten. Niistä tuli punaiset kirkkailla valoilla. Itselleni tein valkoisen sinisillä valoilla, mutta siitä en löytänyt kuvaa.









Viime syksynä tein itselleni toisen kranssin, mutta tähän lisäsin hapsulankaa paperinarun sekaan. Hapsulanka ja paperinaru ovat harmaan sävyisiä ja itse kranssista tulee muhkeamman näköinen. Valoiksi laitoin valkoiset ledit.








Serkkuni puolestaan halusi valkoisen kranssin, mutta valkoisilla ledeillä. Vasemman puoleisessa kuvassa kranssi ilman valoja (valot ei päällä) ja toisessa valojen kera.

Jotain luontoon liittyvää

Viimeisen helmiplaneetan haasteen teemana on "Jotain luontoon liittyvää". Tämä oli itselleni helppo haaste. Viime syksynä keräsin nukkekotia varten mökkitien varresta kiviä ja jostain syystä keräsin myös tälläisiä valkoisia kiviä mukaan.

Haasteen myötä kävin lävitse keräämäni kivet ja löysin kaksi kiveä, jotka ovat suurinpiirtein saman muotoisia. Kiville en ole tehnyt mitään. Koska kivissä ei ole reikiä, päätin taivutella hopeoidusta metallilangasta niille helmihäkit ja varret. Lisäksi vain korvakorukoukut ja korvakorut ovat valmiit. Pitääkin ensi kesänä kerätä lisää kiviä, jotta saisin tehtyä kaulakorun tai rannekorun samalla tekniikalla. 

Prinsessaunelmaa

Helmiplaneetan kolmannen haasteen aiheena on Prinsessaunelmaa. Jäin pohtimaan toviksi kyseistä teemaa, koska mieleeni tulee vain vaaleanpunainen väri. Kyseinen väri ei ole koskaan ollut lempivärejäni, joten haaste oli siksi hankalampi.

Pengottuani suppean helmivarastoni läpi päädyin särölasihelmeen, fasettihelmeen (väri vaihtuu helmessä punaisesta vaaleanpunaiseen) ja metallihelmihattuihin. Ja niin niistä muotoutui helmiplaneetan haasteen aiheeseen sopivat korvakorut. 

Neuleita kummipojille

Neulominen on ollut minulle aina heikointen hallussa osittain sen vuoksi, että koulussa olin aina puukäsitöissä. Taisin olla pakollisen puoli vuotta tyttöjen käsitöissä ja sen jälkeen koko ala- ja yläasteen puukäsitöissä (valinnaisenakin oli puutyöt). Joten nyt aikuisiässä olen yrittänyt opetella myös neulomista.

Viime vuonna päätin tehdä syntymäpäivälahjaksi vanhemmalle kummipojalle uuden kaulaliinan. Teemaksi valitsin kaulaliinaan pääkallot ja väriksi musta/valkoisen. Tämä kaulaliina on tehty pehmeästä villalangasta, mutta lankamerkin olen näköjään jo hukannut.

Kaulaliina on tehty aina oikealla neuloksella ja pääkallon kohdat ovat sileää neulosta. Tuossa jäi vielä harmittamaan tuo, että sileä neulos meinaa mennä rullalle. Tulipa tuo kaulaliina purettuakin muutamaan kertaan, ennen kuin olin suhkot tyytyväinen kuvaan ja neuleeseen.

Nuoremmalle kummipojalle halusin neuloa villasukat, koska en ole tehnyt kuin yksittäisiä villasukkia itselle; aina joko tulee liian iso, liian pieni tai unohdin merkata ylös miten villasukan tein, joten koskaan ei ole tullut tehtyä kahta samanlaista :)

Ensimmäiset villasukat tehtyäni huomasin, että lankaa jää, joten tein myös lapaset ja myssyn. Koska en ole koskaan tehnyt vauvalle mitään, niin koon arvaaminen meni loppujen lopuksi pieleen. Vaikka katsoin lehdestä ohjetta silmukoiden määrään ja lankakin oli samaa kuin ohjeessa, niin kauan nuo eivät taineet vauvalle mahtua.

Sekä villasukat, että lapaset jäivät pieneksi jo muutaman viikon käytön jälkeen. Myssy taisi mahtua pisimpään, vaikka alunperin luulin, että se ei mahdu ollenkaan. Myssyyn tein vielä nyörit joilla solmia se kiinni, mutta vasta kuvan oton jälkeen.

Loppujen lopuksi noita oli hauska neuloa, joten ei harmita yhtään vaikka eivät mahtuneet pitkään kummipojalle.

Joululomallani päätin sitten tehdä ihan mittojen mukaan villasukat, joten ne onnistuivat hyvin. Niihin tein jopa raidat varteen :)

Ehkä minä pikkuhiljaa opin myös tämän neulomisen taidon ja uskollan kokeilla jotain vaikeampaakin.

Meren kuohuissa

Huomasin helmisivustoilla surffatessani, että Helmiplaneetta järjestää haastekilpailuja helmitöiden puolella. Ja kun aiheena on "meren kuohuissa", niin pakkohan minun, joka rakastaa sinisen eri sävyjä, on osallistua haasteeseen. Eli tässä haastetyöni Meren kuohuissa teemaan:

Korussa olen käyttänyt neliskanttisia lasihelmiä, kahden värisiä pisara lasihelmiä ja akryylitähtiä (epäsymmetrisessä järjestyksessä). Helmet on liitetty toisiinsa metallilangalla kieputtamalla. Lukkona toimii pieni rapulukko.

Vanhoja joulukoristeita

Tänä jouluna vihdoinkin muistin ottaa näistä vanhoista tekemistäni joulukoristeista valokuvia. Kyseiset koristeet olen tehnyt joskus kauan sitten äidilleni. Vieressä ja alla olevat joulukellot on tehty märästä voimapaperista ja liimasta varmaankin 10 vuotta sitten. Kellot on tehty muotin päälle, josta ne on irroitettu kun ne ovat kuivuneet.

Kellot on kuivuttuaan maalattu eri sävyillä (hopea, punainen, sininen ja kulta). Kullan ja hopean värisissä on sinisiä tähtiä ja sinisissä ja punaisissa on kultaisia tähtiä. Tähdet on tehty kimalleliimasta.

Kellojen lisäksi samalla tekniikalla tuli tehtyä myös palloja samoilla väreillä.

"Lumipallot" on puolestaan neulottu hapsulangasta ja sisällä on styroxpallot.