Hopeaketjuja

Osallistuin viikonloppuna paikkakuntani kansalaisopiston aloittelijoille tarkoitetulle hopeakorukurssille. Aluksi kurssin vetäjä kertoi yleistä käytettävästä hopeasta (925 hopea, kovuuksista jne.) ja tarvikkeista (veiveistä, sahasta jne.). Hän esitteli tekemiään hopeakoruketjuja (ranne- ja kaulakoruja) sekä sormuksia.  

Sen jälkeen tulikin se hankalin kysymys; Mitä haluatte tehdä? Vaihtoehtoja oli kymmenittäin... Jonkin aikaa tutkittuamme eri ketjuja, jokainen kurssilainen löysi mieleisensä mallin. Itse valitsin rannekorun ja siihen kuningasketjun tekniikaksi.

Tämän jälkeen saimme ostaa vetäjältä tarvittavan määrän hopealankaa, tiedot veivin koosta ja hän neuvoi miten hopealanka veivataan spiraaliksi (jousen/vieterin muotoon). Tämän jälkeen alkoikin ankara sahaaminen. Alla olevassa kuvassa on pätkä sahaamatonta spiraalia sekä valmiita renkaita muovirasiassa.

Kun renkaita on sahattu valmiiksi jonkin verran, aloitimme itse ketjun kasaamisen. Jälleen vetäjä neuvoi miten valittua ketjua tehdään. Kävin itse katsomassa parin muunkin ketjun tekotapaa, joten tuli opittua muitakin tekniikoita. Lauantaipäivän sitten sahasin, kasasin, sahasin ja kasasin, kunnes kurssipäivä tuli täyteen. Ketju jäi kesken. Joten kotimatkalla menin tiimarin kautta ja kävin hakemassa parit pihdit, jotta sain tehtyä ketjun loppuun kotona. Alla kuva ketjusta. Ketjun kolmeen leveään osaan on tarkoitus kiinittää helmiä, mutta vasta rummutuksen jälkeen.

 

Sunnuntai aamuna kiinnitin ketjuun vielä lukon ja työ pistettiin rumpuun pyörimään noin tunniksi. Lopuksi kiinnitin työhöni 3 Swarovskin bicone kristallia. Alla lähikuva kristalleista sekä kuva valmiistä työstä.

Toiseksi työksi valitsin kaulakorun tynnyritekniikalla, mutta työ jäi kesken. Alla pätkä tynnyriketjua. Kaulakoruuni tulee kolmea eri paksuutta olevaa ketjua. Renkaiden sahaus jäi kesken, joten seuraavaksi pitää ostaa saha ja siihen sopivia teriä. Onneksi ehdin sahata renkaita valmiiksikin, joten kunhan niska/selkäjumi helpottaa, jatkan kaulakorun tekoa (en jatka sitä tänään, vaikka kuinka haluaisin.... :)

Valokransseja

Ensimmäisen valokranssin näin jonkin kaupan ikkunassa muutama vuosi sitten ja heti oli pakko kokeilla niiden tekoa. Paperinarua minulla löytyikin, koska olen tehnyt paperikukkia.

Valokranssin tekoon tarvitset metallirenkaan runkoksi, paperinarua ja isot puikot. Puikkojen koko taisi minulla olla 12. Paperinarusta neulotaan aina oikealla renkaaseen sopiva suorakaide ja lopuksi rengas, neulos ja valot yhdistetään kranssin muotoon.

Ensimmäiset valokranssit tein joulukorteiksi äidilleni ja siskolleni 2-3 vuotta sitten. Niistä tuli punaiset kirkkailla valoilla. Itselleni tein valkoisen sinisillä valoilla, mutta siitä en löytänyt kuvaa.









Viime syksynä tein itselleni toisen kranssin, mutta tähän lisäsin hapsulankaa paperinarun sekaan. Hapsulanka ja paperinaru ovat harmaan sävyisiä ja itse kranssista tulee muhkeamman näköinen. Valoiksi laitoin valkoiset ledit.








Serkkuni puolestaan halusi valkoisen kranssin, mutta valkoisilla ledeillä. Vasemman puoleisessa kuvassa kranssi ilman valoja (valot ei päällä) ja toisessa valojen kera.

Jotain luontoon liittyvää

Viimeisen helmiplaneetan haasteen teemana on "Jotain luontoon liittyvää". Tämä oli itselleni helppo haaste. Viime syksynä keräsin nukkekotia varten mökkitien varresta kiviä ja jostain syystä keräsin myös tälläisiä valkoisia kiviä mukaan.

Haasteen myötä kävin lävitse keräämäni kivet ja löysin kaksi kiveä, jotka ovat suurinpiirtein saman muotoisia. Kiville en ole tehnyt mitään. Koska kivissä ei ole reikiä, päätin taivutella hopeoidusta metallilangasta niille helmihäkit ja varret. Lisäksi vain korvakorukoukut ja korvakorut ovat valmiit. Pitääkin ensi kesänä kerätä lisää kiviä, jotta saisin tehtyä kaulakorun tai rannekorun samalla tekniikalla.